Epäluottamuskeiju
2014-01-09 07:30:59 UTC
"Lapsibisnestä ei valvo kukaan"
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lapsibisnesta-ei-valvo-kukaan/201231577/137
Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä
eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?
Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet
yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004.
Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin
poliisitoimikin.
Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa
markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo
toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.
- Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä
ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde:
kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu,
kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
Taloustiedot
a.. millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan
puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat
toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.
Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja
ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa,
pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.
- Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan
avataan keskustelu vankiloista?
- Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska
perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat
nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa
moninkertaisesti enemmän.
Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä
Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa
vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää
tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien
yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.
Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä
paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville
koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle
terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä
kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun
toimipistettä eri puolilla maata.
Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä.
Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi
lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin
650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla
maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11
uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.
Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina
välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja
pidentämiseksi?
Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa
hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa
verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5-1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa
tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen
kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on
60-70 prosenttia.
- Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain
voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä
lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin
hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.
Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden
motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt
esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen
lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko
edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.
? Mainos, artikkeli jatkuu alempana ? ? Artikkeli jatkuu ?
Yhdistyksen Muhoksella sijaitseva koulukoti nousi julkisuuteen suljettuaan
nuoren tytön betoniputkaan. Nettisivuilla samainen Pohjolakoti mainostaa
tarjoavansa sijoitetuille nuorille "kokonaisvaltaista huolenpitoa
turvallisten aikuisten tukemina".
Valtionapua
huostaanottomäärän mukaan
Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa
valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten
huostaanottojen lukumäärään kunnassa.
Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan
keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista
kuluista.
- Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati
kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.
Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole
korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat
vaikkapa ohitustien rakentamiseen.
Professori Matti Rimpelän mielestä on käsittämätöntä, että valtio palkitsee
lasten sijoittamisista, ei niitä vähentävästä perhetyöstä. Yhden
laitospaikan hinnalla palkkaisi kutakuinkin kaksi sosiaalityöntekijää
vuodeksi tai pestaisi noin sata uutta tukiperhettä.
- Useat kunnat alibudjetoivat sijaishuollon kustannukset ja hyväksyvät
lisämäärärahat vastalauseitta. Se koetaan välttämättömänä pakkona, mutta
vastaavaa pakkoa perhetyön henkilöstön lisäämiseen ei järjellä ymmärretä,
Rimpelä sanoo.
Esimerkiksi Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34
miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni
osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki.
Sijaisperhe
tienaa mukavasti
Yhden lapsen sijaisperhehoidon kulut jäävät neljännekseen laitoskuluista,
noin 25 000 euroon. Kaikista maamme yli 17 000:sta kodin ulkopuolelle
sijoitetusta lapsesta ja nuoresta kolmannes on perhehoidossa, huostassa
olevista 10 000:sta lapsesta puolet.
Mutta leivän sekin raha tuo moneen pöytään. Kuntatasolla taksat vaihtelevat.
Tampereella sijaisperhe saa kokoaikaisesti sijoitetusta lapsesta
hoitopalkkiota 1 200-1 740 euroa kuussa, riippuen lapsen iästä ja
sijoituksen kestosta. Vähimmäispalkkio on lakisääteinen 650 euroa.
Tampereella päälle tulee 450-650 euroa verottomia kulukorvauksia,
käynnistymiskorvauksia ja mahdollisia hoitopalkkioiden korotuksia
erityishoidettavuuden perusteella. Lisäksi sijaisperheelle saatetaan maksaa
päivystyksestä varallaolo- tai päivystyskorvausta. Sijaisperhe voi saada
myös lomatukea, kilometrikorvausta ja sovitusti korvauksia vapaa-ajakseen
palkkaamansa hoitajan kustannuksista.
--
....................../Ž¯/)
...................,/¯../
................../..../
............/Ž¯/'...'/Ž¯¯`.ž
........./'/.../..../......./š¯\
.......('(...Ž...Ž.... ¯~/'...')
........\.................'.../
.........''...\.......... _..Ž
...........\..............(
.............\.............\....
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lapsibisnesta-ei-valvo-kukaan/201231577/137
Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä
eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?
Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet
yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004.
Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin
poliisitoimikin.
Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa
markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo
toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.
- Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä
ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde:
kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu,
kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
Taloustiedot
a.. millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan
puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat
toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.
Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja
ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa,
pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.
- Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan
avataan keskustelu vankiloista?
- Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska
perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat
nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa
moninkertaisesti enemmän.
Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä
Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa
vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää
tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien
yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.
Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä
paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville
koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle
terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä
kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun
toimipistettä eri puolilla maata.
Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä.
Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi
lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin
650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla
maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11
uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.
Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina
välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja
pidentämiseksi?
Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa
hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa
verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5-1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa
tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen
kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on
60-70 prosenttia.
- Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain
voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä
lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin
hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.
Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden
motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt
esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen
lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko
edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.
? Mainos, artikkeli jatkuu alempana ? ? Artikkeli jatkuu ?
Yhdistyksen Muhoksella sijaitseva koulukoti nousi julkisuuteen suljettuaan
nuoren tytön betoniputkaan. Nettisivuilla samainen Pohjolakoti mainostaa
tarjoavansa sijoitetuille nuorille "kokonaisvaltaista huolenpitoa
turvallisten aikuisten tukemina".
Valtionapua
huostaanottomäärän mukaan
Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa
valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten
huostaanottojen lukumäärään kunnassa.
Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan
keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista
kuluista.
- Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati
kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.
Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole
korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat
vaikkapa ohitustien rakentamiseen.
Professori Matti Rimpelän mielestä on käsittämätöntä, että valtio palkitsee
lasten sijoittamisista, ei niitä vähentävästä perhetyöstä. Yhden
laitospaikan hinnalla palkkaisi kutakuinkin kaksi sosiaalityöntekijää
vuodeksi tai pestaisi noin sata uutta tukiperhettä.
- Useat kunnat alibudjetoivat sijaishuollon kustannukset ja hyväksyvät
lisämäärärahat vastalauseitta. Se koetaan välttämättömänä pakkona, mutta
vastaavaa pakkoa perhetyön henkilöstön lisäämiseen ei järjellä ymmärretä,
Rimpelä sanoo.
Esimerkiksi Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34
miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni
osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki.
Sijaisperhe
tienaa mukavasti
Yhden lapsen sijaisperhehoidon kulut jäävät neljännekseen laitoskuluista,
noin 25 000 euroon. Kaikista maamme yli 17 000:sta kodin ulkopuolelle
sijoitetusta lapsesta ja nuoresta kolmannes on perhehoidossa, huostassa
olevista 10 000:sta lapsesta puolet.
Mutta leivän sekin raha tuo moneen pöytään. Kuntatasolla taksat vaihtelevat.
Tampereella sijaisperhe saa kokoaikaisesti sijoitetusta lapsesta
hoitopalkkiota 1 200-1 740 euroa kuussa, riippuen lapsen iästä ja
sijoituksen kestosta. Vähimmäispalkkio on lakisääteinen 650 euroa.
Tampereella päälle tulee 450-650 euroa verottomia kulukorvauksia,
käynnistymiskorvauksia ja mahdollisia hoitopalkkioiden korotuksia
erityishoidettavuuden perusteella. Lisäksi sijaisperheelle saatetaan maksaa
päivystyksestä varallaolo- tai päivystyskorvausta. Sijaisperhe voi saada
myös lomatukea, kilometrikorvausta ja sovitusti korvauksia vapaa-ajakseen
palkkaamansa hoitajan kustannuksista.
--
....................../Ž¯/)
...................,/¯../
................../..../
............/Ž¯/'...'/Ž¯¯`.ž
........./'/.../..../......./š¯\
.......('(...Ž...Ž.... ¯~/'...')
........\.................'.../
.........''...\.......... _..Ž
...........\..............(
.............\.............\....